Viittomakielen tulkkaus varmistaa, että kuuro, huonokuuloinen tai kuurosokea henkilö saa saman tiedon ja osallistumismahdollisuuden kuin kuuleva – oli kyse sitten häistä, yhtiökokouksesta tai poliisikuulustelusta. Suomessa tulkkausta säätelee laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta, ja käytännön toteutus vaihtelee paljon sen mukaan, onko kyse viranomaisasiasta vai yksityisestä tilaisuudesta.
Mitä viittomakielen tulkkaus tarkoittaa käytännössä
Suomessa on kaksi kansallista viittomakieltä: suomalainen viittomakieli ja suomenruotsalainen viittomakieli, jota käytetään lähinnä Pohjanmaalla ja pääkaupunkiseudun ruotsinkielisissä yhteisöissä. Molemmat ovat kielilain (359/2015) mukaan tunnustettuja kieliä, ei koodattua suomea käsin.
Tulkki ei siis ”käännä sana sanalta”, vaan tuottaa kohdekielisen, kieliopillisesti itsenäisen ilmaisun – aivan kuten puhutun kielen kääntäjä auktorisoidussa käännöksessä. Tulkkausmuotoja on useita: viittomakielen tulkkaus kuuroille, kirjoitustulkkaus huonokuuloisille (puhe kirjoitetaan reaaliajassa näytölle) sekä taktiili- eli kosketustulkkaus kuurosokeille. Etätulkkaus videoyhteyden kautta on yleistynyt erityisesti lyhyissä viranomaisasioissa Kelan Etätulkki-palvelun myötä.
Milloin tulkki tarvitaan viranomaisasioissa
Kuurolla tai kuulovammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus tulkkauspalveluun Kelan kautta, kun asiointi liittyy työhön, opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, virkistykseen tai harrastukseen. Tuntimäärä on lähtökohtaisesti 180 tuntia vuodessa, ja lisätunteja voi hakea perustellusti esimerkiksi pitkäkestoisen opiskelun ajaksi.
Tyypillisiä viranomaistilanteita ovat poliisikuulustelu, oikeudenkäynti, Kela-asiointi, terveyskeskuskäynti tai maistraatin – nykyisin Digi- ja väestötietoviraston – asiointi. Näissä tilanteissa tulkin läsnäolo ei ole muodollisuus vaan oikeusturvan edellytys: väärin ymmärretty kysymys kuulustelussa tai lääkärikäynnillä voi johtaa vakaviin seurauksiin. Oikeudenkäynneissä tulkin rooli muistuttaa monella tapaa oikeudenkäyntipöytäkirjojen kääntämistä siinä mielessä, että molemmissa virhemarginaali on käytännössä nolla ja tulkin tai kääntäjän on tunnettava oikeudellinen terminologia.
Viranomainen ei saa vaatia kuuroa asiakasta järjestämään tulkkia itse eikä käyttämään omaisia tulkkina, vaikka tämä on käytännössä yleinen virhe: perheenjäsen ”auttaa” tulkkaamaan lääkärikäynnillä, jolloin ammatillinen etäisyys ja tulkin vaitiolovelvollisuus katoavat. Kela-tulkkauksen tilaa aina Kelan välityskeskuksen kautta, ei suoraan tulkilta. Jos asiakirjoja pitää lisäksi toimittaa käännettynä viranomaiselle, kannattaa tutustua myös viranomaisille toimitettavien käännösten vaatimuksiin, sillä tulkkaus ja asiakirjakäännös ovat eri palveluja eivätkä korvaa toisiaan.
Tulkkaus tapahtumissa – messuista konferensseihin
Yritysten ja järjestöjen tilaisuuksissa tulkkaus ei kulje Kelan kautta, vaan järjestäjä tilaa ja maksaa sen suoraan tulkkauspalvelua tarjoavalta yritykseltä tai freelance-tulkilta. Tämä koskee esimerkiksi yhtiökokouksia, koulutuksia, messuja, häitä ja kaupungin järjestämiä tiedotustilaisuuksia.
Isommassa konferenssissa käytetään usein kahta tulkkia vuorotellen, koska viittomakielen simultaanitulkkaus kuormittaa yhtä tulkkia fyysisesti enemmän kuin puhutun kielen simultaanitulkkaus kansainvälisissä kokouksissa – käsien ja kasvojen ilmaisu vaatii jatkuvaa näkyvyyttä yleisölle, eikä tulkki voi vetäytyä kopin taakse. 20–30 minuutin välein vaihdetaan tulkkia, jos tilaisuus kestää useita tunteja.
Pienemmissä, keskustelunomaisissa tilaisuuksissa – esimerkiksi asiakastapaamisessa tai haastattelussa – käytetään useammin peräkkäistulkkausta, joka muistuttaa periaatteiltaan konsekutiivitulkkausta liiketapaamisissa: puhuja pitää tauon, ja tulkki tuottaa vastineen sen jälkeen. Tämä sopii tilanteisiin, joissa nopeus ei ole yhtä kriittinen kuin tarkkuus ja vuorovaikutuksen luonnollisuus.
Miten tulkkaus tilataan ja kuka maksaa
Kela-oikeutetussa tilanteessa tilaus tehdään Kelan välityskeskuksen kautta, tavallisesti vähintään kolme arkipäivää etukäteen – kiireellisissä tapauksissa, kuten äkillinen sairaalakäynti, tulkin saa usein saman päivän aikana. Yksityisen tilaisuuden järjestäjä tilaa tulkin suoraan tulkkauspalveluyritykseltä, ja hintahaarukka liikkuu tyypillisesti 60–100 euron tuntihinnassa tulkkia kohden, minimiveloitus usein 2–3 tuntia matka-ajasta riippuen.
Tilausta tehdessä kannattaa kertoa etukäteen tilaisuuden aihe, käytettävä erikoissanasto ja mahdollinen materiaali, kuten esitysdiat. Lääketieteellisessä tai oikeudellisessa kontekstissa tämä on erityisen tärkeää, koska viittomakielessä ei ole valmiiksi vakiintunutta viittomaa jokaiselle ammattitermille – tulkki saattaa joutua sopimaan käsitteen kanssa yleisön kanssa tilanteen alussa.
Yleisimmät virheet tulkkauksen tilaamisessa
Kolme virhettä toistuu tilaajien keskuudessa säännöllisesti. Ensimmäinen on tulkin tilaaminen liian myöhään: alle vuorokauden varoitusajalla tulkkia ei aina löydy, varsinkaan pienemmillä paikkakunnilla, joissa pätevien viittomakielen tulkkien määrä on rajallinen. Toinen on olettaa, että yksi tulkki riittää koko päivän mittaiseen tilaisuuteen – fyysinen rasitus laskee tulkkauksen laatua parin tunnin jälkeen, ja virheiden määrä kasvaa huomattavasti. Kolmas virhe on unohtaa, että kirjoitustulkkaus ja viittomakielen tulkkaus eivät ole vaihtoehtoisia toisilleen: moni huonokuuloinen, joka on menettänyt kuulonsa aikuisiällä, ei osaa viittomakieltä lainkaan ja tarvitsee kirjoitustulkkia, ei viittomakielen tulkkia.
Yleinen väärinkäsitys on myös, että tulkki ”kääntää suomea käsillä” samalla tavalla kuin tekstinkääntäjä kääntäisi sanasta sanaan. Näin ei toimi kumpikaan – viittomakieli on oma kieliopillinen järjestelmänsä, ei suomen visuaalinen koodaus, ja sanatarkka viittominen tekisi viestistä osin käsittämättömän äidinkieliselle viittojalle.
Usein kysyttyä viittomakielen tulkkauksesta
Kuka maksaa viittomakielen tulkin viranomaisasioinnissa?
Kela vastaa kustannuksista, kun kyse on laissa vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta määritellystä oikeudesta ja tulkki on tilattu Kelan välityskeskuksen kautta. Yksityistilaisuuksissa, kuten häissä tai yritystapahtumissa, järjestäjä maksaa tulkkauksen itse.
Voiko saman tulkin tilata sekä viittomakielelle että kirjoitustulkkaukseen?
Ei aina. Kaikki viittomakielen tulkit eivät tee kirjoitustulkkausta, ja päinvastoin – kannattaa tarkistaa tulkkia tilatessa, kumpaa palvelua asiakas tosiasiassa tarvitsee, sillä ne edellyttävät osin eri koulutusta ja työtapaa.
Kuinka kauan ennen tapahtumaa tulkki pitää tilata?
Kela-tulkkauksessa suositusaika on vähintään kolme arkipäivää, yksityistilaisuuksissa mieluiten 2–4 viikkoa etukäteen isommissa tapahtumissa, jotta tulkin ehtii perehtyä aiheeseen ja tarvittaessa löytää työparin.
Yhteenveto
Viittomakielen tulkkaus on Suomessa vahvasti kaksijakoinen järjestelmä: viranomaisasioissa Kela järjestää ja maksaa palvelun lakisääteisenä oikeutena, kun taas tapahtumissa ja yritystilaisuuksissa järjestäjä vastaa tilauksesta ja kustannuksista itse. Molemmissa tapauksissa laatu riippuu samasta asiasta – riittävästä ennakkovaroitusajasta ja tulkin perehdyttämisestä aiheeseen. Kun tulkki tietää etukäteen, onko edessä lääkärikäynti, oikeudenistunto vai konferenssi, lopputulos on sekä kuurolle asiakkaalle että tilaisuuden järjestäjälle huomattavasti sujuvampi.