Kun yrityksen käyttöohjeet, tarjoukset ja verkkosivut käännetään vuosien mittaan eri kääntäjillä, sama tuoteosa saa helposti kolme eri nimeä kolmessa eri dokumentissa. Termipankki ja käännösmuisti ratkaisevat tämän ongelman, kun ne rakennetaan oikein ja niitä ylläpidetään. Tämä artikkeli on tarkoitettu vientiyrityksen markkinointi- tai tuotepäällikölle, dokumentaatiosta vastaavalle ja kaikille, jotka tilaavat käännöksiä säännöllisesti. Artikkelista selviää, mitä yrityksen oma sanasto käytännössä tarkoittaa, miten se kootaan ja millaista säästöä se tuo jo ensimmäisen vuoden aikana.
Termipankki ja käännösmuisti eivät ole sama asia
Yleisin väärinkäsitys on, että käännösmuisti hoitaa terminologian automaattisesti. Ei hoida. Käännösmuisti tallentaa kokonaisia lauseita eli segmenttejä ja niiden käännöksiä. Jos vanhassa käännöksessä on virhe, muisti tarjoaa sitä uudelleen täysin luottavaisesti.
Termipankki taas on hallittu sanasto: yksittäiset termit, niiden hyväksytyt vastineet, määritelmät, käyttöesimerkit ja tieto kielletyistä muodoista. CAT-työkaluissa nämä kaksi toimivat rinnakkain. Trados Studiossa termipankki on MultiTerm-tietokanta, ja MemoQ:ssa sitä kutsutaan nimellä termbase. Kääntäjä näkee termiehdotuksen ruudulla samalla kun muisti tarjoaa aiempaa lausetta, ja laaduntarkistus hälyttää, jos hyväksyttyä termiä ei ole käytetty.
Käännösmuisti siis kertoo, miten jokin lause on aiemmin käännetty. Termipankki kertoo, miten se olisi pitänyt kääntää. Työkalujen erot ja käyttö on käyty tarkemmin läpi artikkelissa CAT-työkalut käännöstoimistossa – Trados ja MemoQ.
Mitä hyötyä yrityksen omasta sanastosta on
Kuvitellaan tamperelainen konepajayritys, jonka englanninkielisissä manuaaleissa sama komponentti on vuosien varrella ollut ”gearbox”, ”gear unit” ja ”transmission”. Jälleenmyyjä Saksassa kysyy, ovatko nämä eri varaosia. Huoltoteknikko tilaa väärän osan. Tällaiset tilanteet ovat teknisessä kääntämisessä arkipäivää, ja ne johtuvat lähes aina siitä, ettei kenelläkään ole ollut sovittua sanastoa.
Hyvin hoidettu termipankki tuo kolme konkreettista hyötyä. Ensinnäkin tuotteet, palvelut ja prosessit nimetään johdonmukaisesti kaikilla kielillä. Toiseksi uusi kääntäjä pääsee vauhtiin heti, eikä hänen tarvitse arvata yrityksen tapaa ilmaista asioita. Kolmanneksi tarkastuskierrokset lyhenevät, koska asiantuntijan ei tarvitse korjata samoja termejä joka kerta.
Rahassa hyöty näkyy epäsuorasti. Sanahinta pysyy samana, noin 0,10-0,30 €/sana kielparista riippuen, mutta korjauskierrokset ja niistä syntyvät lisätunnit vähenevät. Kun samaa materiaalia päivitetään säännöllisesti, käännösmuistin täysosumat ja termipankin tarkkuus yhdessä tuovat suurimman säästön. Isojen projektien muistinkäyttöä käsittelee tarkemmin artikkeli käännösmuistien hyödyntäminen suurissa projekteissa.
Näin rakennat termipankin vaihe vaiheelta
Ammattilainen aloittaa olemassa olevasta aineistosta eikä tyhjästä taulukosta. Termit poimitaan jo käännetyistä dokumenteista, tuotekatalogeista ja verkkosivuilta. Moni käännöstoimisto tekee tämän termipoiminnan työkalulla ja käy listan läpi asiakkaan kanssa, ja työ laskutetaan yleensä tuntiperusteisesti tai kiinteänä hintana.
Toimiva järjestys etenee näin:
1. Kootaan 50-200 keskeisintä termiä: tuotenimet, komponentit, palvelukäsitteet ja vakiintuneet ilmaukset.
2. Sovitaan jokaiselle termille yksi hyväksytty vastine kohdekielellä ja merkitään kielletyt vaihtoehdot.
3. Lisätään lyhyt määritelmä tai käyttöesimerkki epäselviin termeihin.
4. Nimetään yrityksestä henkilö, joka hyväksyy uudet termit.
5. Tuodaan sanasto käännöstoimiston CAT-työkaluun ja pyydetään terminologiatarkistus osaksi laadunvarmistusta.
Sanastoa ei tarvitse rakentaa erikoisohjelmalla. Excel-taulukko, jossa on sarake per kieli, riittää alkuun, ja sen voi tuoda sekä Tradosiin että MemoQ:hon. Siirrettävyyden kannalta standardimuodot ovat tärkeitä: termipankit siirretään TBX-muodossa ja käännösmuistit TMX-muodossa.
Ulkoisia lähteitä kannattaa hyödyntää taustatukena. EU:n IATE-termitietokanta sisältää EU-terminologian kaikilla virallisilla kielillä, Valtioneuvoston Valter-termipankki kattaa hallinnon termejä ja Tieteen termipankki tieteenalojen käsitteistöä. Sanastokeskus julkaisee alakohtaisia sanastoja. Yrityksen omat tuotenimet ja sisäiset käsitteet on kuitenkin aina määriteltävä itse.
Suomen kieli tuo omat haasteensa termintunnistukseen
Englannin ”valve” tunnistetaan tekstistä helposti. Suomessa sama termi esiintyy muodoissa venttiili, venttiilin, venttiiliä, venttiileissä ja yhdyssanoissa kuten paineenrajoitusventtiili. Jos termipankissa on vain perusmuoto, CAT-työkalu ei välttämättä tunnista taivutettua muotoa lainkaan.
Kokenut terminologi merkitsee siksi suomenkielisiin termeihin sanavartalon. MemoQ:ssa tämä tehdään pystyviivalla, esimerkiksi ”venttiil|i”, jolloin taivutetut muodot osuvat. Yhdyssanoille kannattaa lisätä erillisiä merkintöjä, koska työkalu ei pilko suomen yhdyssanoja luotettavasti. Sama ongelma koskee konekäännöstä: DeepL:n sanastotoiminto auttaa, mutta suomen sijamuodot rikkovat sitä edelleen, joten ihmisen tekemä jälkieditointi on tarpeen.
Suomi–ruotsi-käännöksissä kaksikielisyys tuo oman lisänsä. Viranomaisille, kunnille ja kaksikielisille yrityksille kotimaisten kielten sanaston yhtenäisyys on usein lakisääteistä viestintää, ei pelkkä tyylikysymys.
Yleisimmät virheet sanaston hallinnassa
Ensimmäinen virhe on se, että käännösmuisti ja termipankki jäävät käännöstoimiston palvelimelle ilman sopimusta omistuksesta. Kun toimittaja vaihtuu, yritys aloittaa alusta. Sopimukseen kannattaa kirjata, että asiakas saa muistin TMX-muodossa ja sanaston TBX- tai Excel-muodossa pyydettäessä, maksutta tai kiinteää hintaa vastaan.
Toinen virhe on se, että sanasto jää paisumaan. Termipankki, johon on kaadettu 5 000 termiä ilman tarkastusta, on hyödytön, koska kääntäjä ei luota siihen. Sata tarkistettua termiä on arvokkaampi kuin tuhat tarkistamatonta.
Kolmas virhe on se, ettei kielletyistä termeistä sovita. Jos kilpailijan tuotenimi tai vanhentunut tuotelinjan nimi on lipsahtanut aiempiin käännöksiin, se toistuu muistin kautta niin kauan kuin sitä ei ole merkitty kielletyksi.
Termipankista ei aina ole hyötyä. Jos yritys tilaa yksittäisen käännöksen kerran vuodessa, esimerkiksi tutkintotodistuksen tai yksittäisen sopimuksen, laajan sanaston rakentaminen ei kannata. Raja ylittyy yleensä silloin, kun käännettävää kertyy säännöllisesti ja samoja termejä toistuu dokumentista toiseen. Pitkäjänteinen yhteistyö toimiston kanssa on tässä avainasemassa, ja käännöstoimiston kanta-asiakkuus tekee sanastotyöstä luontevan osan palvelua.
Käännöstoimisto on muuten eri asia kuin mainostoimisto tai viestintätoimisto. Mainostoimisto suunnittelee mainontaa ja viestintätoimisto tekee PR-työtä, kun taas käännöstoimisto on erikoistunut kääntämiseen, tulkkaukseen ja kieliaineistojen, kuten termipankkien, hallintaan.
UKK
Kuka omistaa käännösmuistin ja termipankin?
Omistus riippuu sopimuksesta. Monissa toimistoissa asiakkaan maksamista käännöksistä syntynyt muisti katsotaan asiakkaan aineistoksi, mutta tämä kannattaa varmistaa kirjallisesti ja pyytää vienti TMX- ja TBX-muodossa.
Kuinka paljon termipankin rakentaminen maksaa?
Pieni 50-200 termin sanasto syntyy usein muutaman työtunnin terminologiatyönä. Hinta vaihtelee toimistoittain ja kielipareittain, joten se kannattaa pyytää tarjouspyynnön yhteydessä erikseen eriteltynä.
Voiko termipankkia käyttää konekäännöksen kanssa?
Voi. Esimerkiksi DeepL tukee sanastoja ja CAT-työkalut tarkistavat termit myös konekäännetystä tekstistä. Suomen taivutusmuotojen vuoksi tulos on silti tarkistettava jälkikäännöseditoinnissa.
Sanasto kuntoon ennen seuraavaa käännösprojektia
Termipankki on halvin tapa parantaa käännösten laatua, koska se tehdään kerran ja sitä täydennetään vähitellen. Käännösmuisti tuo nopeutta ja säästöä, ja termipankki varmistaa, että tallennettu teksti on oikein. Ensimmäiseksi kannattaa kerätä kymmenen tärkeintä tuotetermiä ja niiden hyväksytyt vastineet ja lähettää lista käännöstoimistolle seuraavan tilauksen mukana. Siitä alkaa yrityksen oma sanasto.