
Moni yritys, asianajotoimisto ja yksityishenkilö liittää luottamuksellisen sopimuksen, potilasasiakirjan tai yrityskauppamuistion ilmaiseen käännöskoneeseen eikä mieti, minne teksti päätyy. Konekäännöksen tietoturva ratkaisee, pysyykö arkaluonteinen tieto omissa käsissä vai päätyykö se kolmannen osapuolen palvelimille, koulutusaineistoksi tai pahimmassa tapauksessa hakukoneen tuloksiin. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitkä riskit ovat todellisia, mitkä liioiteltuja ja miten konekäännöstä voi käyttää vastuullisesti.
Hyöty on suora. Kun riskit tunnetaan, konekäännöksen nopeutta voi hyödyntää ilman, että rikotaan salassapitosopimusta, GDPR:ää tai asiakkaan luottamusta.
Mihin teksti oikeasti menee, kun painat ”käännä”
Jokainen selainpohjainen käännöspalvelu lähettää tekstin palveluntarjoajan palvelimelle. Käännös ei tapahdu omalla koneella, ellei kyse ole erikseen asennetusta paikallisesta mallista. Olennaista on se, mitä tekstille tapahtuu käännöksen jälkeen.
Ilmaisten versioiden käyttöehdot sallivat usein syötetyn sisällön käytön palvelun kehittämiseen. Esimerkiksi DeepL:n ilmaisversion ehtojen mukaan tekstejä voidaan käyttää palvelun parantamiseen, kun taas DeepL Pro -tilauksessa tekstit poistetaan käännöksen jälkeen eikä niitä käytetä mallien koulutukseen. Googlen kohdalla ero on vastaava: kuluttajille suunnattu Google Translate ja yrityskäyttöön tarkoitettu Cloud Translation API kuuluvat eri ehtojen piiriin.
Suomen kieli tuo oman lisänsä. Taivutusmuodot, yhdyssanat ja agglutinaatio tekevät suomesta konekääntimelle vaikean kielen, joten virheiden korjaaminen vie aikaa. Kiireessä teksti saatetaan ajaa useaan eri palveluun vertailun vuoksi, jolloin sama luottamuksellinen sisältö kulkee usean toimijan kautta.
Todellinen tapaus: kun käännökset löytyivät hakukoneesta
Syyskuussa 2017 norjalainen NRK uutisoi, että Translate.com-palveluun syötettyjä tekstejä oli löydettävissä hakukoneiden kautta. Joukossa oli muun muassa Statoilin työntekijöiden kääntämiä sisäisiä dokumentteja, työsopimuksia ja irtisanomisasiakirjoja. Statoil esti palvelun käytön pikaisesti.
Tapaus opetti kaksi asiaa. Ensinnäkin tuntemattomampien ilmaispalvelujen tietoturvakäytännöt voivat olla heikkoja. Toiseksi vastuu ei siirry työntekijältä palvelulle: tietovuoto on yrityksen ongelma, vaikka tekninen virhe olisi palveluntarjoajan.
Myytti: ”Maksullinen konekäännös on aina turvallinen”
Maksullinen tilaus parantaa tilannetta, mutta ei automaattisesti ratkaise sitä. Ratkaisevaa on, onko palveluntarjoajan kanssa tehty henkilötietojen käsittelysopimus GDPR:n artiklan 28 mukaisesti, missä palvelimet sijaitsevat ja siirtyykö data ETA-alueen ulkopuolelle.
Yksittäisen työntekijän luottokortilla ostama Pro-tili ei välttämättä kata yrityksen tietosuojavelvoitteita lainkaan. Kokenut tietoturva-asiantuntija katsoo ensin sopimusehdot, vasta sitten käännöksen laatua.
Toinen yleinen väärinkäsitys koskee tekoälychatteja. Yleiskäyttöiset tekoälyavustajat eivät ole käännöspalveluja, ja niiden kuluttajaversioiden tiedonkäsittely voi poiketa merkittävästi yrityslisenssien ehdoista. Laajemmin aihetta käsitellään artikkelissa konekäännöksen ja tekoälyn rajoista yrityksen käännöstyössä.
Mitkä tekstit ovat korkean riskin tekstejä
Kaikki tekstit eivät vaadi samaa varovaisuutta. Julkisen tuote-esitteen tai verkkosivun kääntäminen ilmaisella työkalulla on harvoin tietoturvaongelma, koska sisältö on joka tapauksessa julkaistavaksi tarkoitettu. Huomio kannattaa kohdistaa näihin:
– sopimukset, yrityskauppa-asiakirjat ja salassapitosopimuksen piirissä oleva materiaali
– potilastiedot, laboratoriotulokset ja kliinisen tutkimuksen dokumentit
– oikeudenkäyntiaineisto, poliisin kuulustelupöytäkirjat ja perheoikeudelliset asiakirjat
– henkilöstöhallinnon asiakirjat, kuten työsopimukset ja irtisanomiset
– julkaisemattomat patenttihakemukset ja tuotekehitysdokumentaatio
Patenttihakemus on erityisen herkkä rajatapaus. Jos keksintö paljastuu ennen hakemuksen jättämistä, uutuusvaatimus voi vaarantua. Tällöin riski ei ole pelkkä tietosuojakysymys vaan suora taloudellinen menetys.
Yleisimmät virheet konekäännöksen käytössä
Ensimmäinen virhe on olettaa, että anonymisointi riittää poistamalla nimet. Asianajotoimiston harjoittelija voi poistaa päämiehen nimen sopimuksesta, mutta jättää paikalleen yrityksen Y-tunnuksen, kiinteistötunnuksen ja kauppahinnan. Niistä henkilö tai yritys on helppo tunnistaa.
Toinen virhe on se, ettei yrityksellä ole kirjallista ohjetta. Kun ohjetta ei ole, jokainen työntekijä käyttää haluamaansa työkalua. Tampereen tai Oulun vientiyrityksessä myyntitiimi saattaa kääntää tarjouksia yhdellä palvelulla ja tekninen tiimi asiakirjoja toisella, eikä kukaan tiedä, minne tieto kulkee.
Kolmas virhe on luulla, että konekäännös poistaa ihmistarkastuksen tarpeen. Juridisessa ja lääketieteellisessä tekstissä yksikin väärin käännetty termi, kuten ”shall” tulkittuna suositukseksi velvoitteen sijaan, voi muuttaa sopimuksen sisällön.
Turvallinen tapa hyödyntää konekäännöstä
Ammattimainen käännöstoimisto ei hylkää konekäännöstä vaan käyttää sitä hallitusti. Tyypillinen malli on suljettu ympäristö: konekäännösmoottori on integroitu CAT-työkaluun, kuten Tradosiin tai MemoQ:hun, yrityslisenssillä ja käsittelysopimuksella. Teksti ei koskaan kulje kuluttajapalvelun kautta.
Tämän jälkeen ammattikääntäjä tekee jälkikäännöseditoinnin, jossa konekäännös tarkistetaan ja korjataan lause lauseelta. Jälkieditoinnin hinta on usein jonkin verran tavallista sanahintaa (noin 0,10-0,30 €/sana) edullisempi, mutta ero riippuu tekstin vaikeudesta ja kieliparista. Suomi–englanti-kieliparissa konekäännöksen laatu on parempi kuin esimerkiksi suomi–japani-parissa, joten säästökin vaihtelee.
Tietoturvan kannalta toimiston valinnassa kannattaa kysyä muutamaa asiaa. Mitä konekäännösmoottoria käytetään ja millä ehdoilla? Allekirjoittavatko kääntäjät, myös freelancerit, salassapitositoumuksen? Onko toimistolla ISO 17100 -laatusertifikaatti tai tietoturvaan liittyvä ISO 27001 -sertifiointi? Auktorisoidut kääntäjät toimivat Opetushallituksen valvonnassa, ja Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton (SKTL) ammattisäännöstö edellyttää vaitioloa.
Käännöstoimisto on erikoistunut nimenomaan kieleen. Mainostoimisto suunnittelee mainontaa, viestintätoimisto hoitaa PR-työtä ja mediatoimisto ostaa mediatilaa, mutta luottamuksellisen asiakirjan kääntäminen ja sen tietoturvallinen käsittely kuuluvat käännösalan ammattilaisille.
Milloin ilmainen konekäännös on hyväksyttävä
Standardineuvo ”älä koskaan käytä ilmaista konekäännöstä” ei päde aina. Jos haluat ymmärtää julkisen ruotsinkielisen kuntatiedotteen tai saksalaisen uutisartikkelin pääsisällön, riski on käytännössä olematon. Sama koskee omaa, henkilötiedotonta luonnosta, jonka kieliasua haluat testata.
Raja kulkee siinä, sisältääkö teksti tietoa, jota et julkaisisi verkossa omalla nimelläsi. Jos et julkaisisi, et myöskään syötä sitä ilmaispalveluun.
UKK
Onko DeepL turvallinen luottamuksellisille teksteille?
DeepL Pro -versiossa tekstit poistetaan käännöksen jälkeen eikä niitä käytetä koulutukseen, ja yritykselle on saatavilla käsittelysopimus. Ilmaisversiossa tekstejä voidaan käyttää palvelun kehittämiseen, joten se ei sovellu luottamuksellisille teksteille.
Rikonko GDPR:ää, jos käännän henkilötietoja sisältävän tekstin ilmaisella käännöskoneella?
Todennäköisesti kyllä, jos sinulla ei ole palveluntarjoajan kanssa käsittelysopimusta ja tekstissä on tunnistettavia henkilötietoja. Vastuu on rekisterinpitäjällä eli yleensä työnantajalla tai organisaatiolla.
Voiko käännöstoimisto käyttää konekäännöstä ilman lupaani?
Tämä riippuu sopimuksesta. Luottamuksellisissa toimeksiannoissa kannattaa kirjata tarjouspyyntöön, sallitaanko konekäännös ja millä ehdoilla.
Konekäännöksen tietoturva käytännössä
Konekäännöksen tietoturva ei ole kielto vaan valinta oikeasta työkalusta oikeaan tekstiin. Julkinen sisältö kestää ilmaispalvelun, mutta sopimukset, potilastiedot ja julkaisemattomat keksinnöt vaativat suljetun ympäristön, käsittelysopimuksen ja ihmistarkastuksen. Laadi organisaatiollesi yhden sivun ohje sallituista työkaluista jo tällä viikolla. Se on halvempi kuin yksikin tietovuoto.