Konekäännös ja tekoäly ovat tulleet suomalaisyritysten käännöstyöhön nopeammin kuin useimmat viestintäpäälliköt ja vientiyrittäjät ehtivät laatia niille pelisäännöt. DeepL, Google Translate ja ChatGPT tuottavat englannin-, ruotsin- tai saksankielisen version tuoteluettelosta sekunneissa ja lähes ilmaiseksi. Tästä artikkelista näet, missä tilanteissa konekäännös säästää aidosti aikaa ja rahaa, missä se muuttuu liiketoimintariskiksi ja miten ammattikääntäjän työ kannattaa yhdistää siihen.
Mihin konekäännös yrityksessä oikeasti riittää
Neuroverkkoihin perustuva konekäännös on vahvimmillaan, kun tekstiä on paljon, se on toistuvaa ja virheen hinta on pieni. Tyypillisiä esimerkkejä ovat saapuvan ulkomaisen sähköpostin ymmärtäminen, sisäiset muistiot ja tukipyyntöjen luokittelu. Myös verkkokaupan tuhansien tuotekuvausten raakaversiot sopivat koneelle hyvin.
Englanti ja ruotsi toimivat parhaiten, koska niistä on eniten koulutusdataa. Suomi–englanti-kielipari tuottaa usein sujuvaa tekstiä jo sellaisenaan. Sujuvuus kuitenkin hämää. Kone kirjoittaa varmalla äänellä silloinkin, kun sisältö on väärin.
Ammattimaisessa käännöstoimistossa konekäännös ei ole erillinen työkalu vaan osa työnkulkua. CAT-työkalut, kuten Trados ja MemoQ, yhdistävät konekäännöksen yrityksen omaan termistöön ja käännösmuistiin, jolloin aiemmin hyväksytyt ratkaisut eivät katoa jokaisessa uudessa projektissa.
Konekäännöksen ja tekoälyn rajat suomen kielessä
Suomi on koneelle hankala kieli. Sijamuotoja on viisitoista, sanavartalot muuttuvat taivutuksessa ja yhdyssanoja syntyy loputtomasti. Agglutinaatio tarkoittaa, että yksi suomen sana voi vastata kokonaista englannin lausetta. Kun käännetään suomesta, kone joutuu purkamaan tämän rakenteen. Kun käännetään suomeen, se joutuu kokoamaan sen – ja juuri tässä syntyvät kömpelöt taivutukset ja väärät viittaussuhteet.
Toinen ongelma on termien johdonmukaisuus. Kone ei muista, miten se käänsi termin sivulla 3, kun se on päässyt sivulle 47. Tamperelaisen konepajan huolto-ohjeessa sama komponentti voi esiintyä saksaksi kolmella eri nimellä. Asentaja Bremenissä ei tiedä, puhutaanko yhdestä osasta vai kolmesta.
Suuret kielimallit tuovat mukanaan uuden riskin: ne voivat jättää lauseen pois, tiivistää kappaleen tai lisätä jotain, jota lähdetekstissä ei ole. Luvut, mittayksiköt ja päivämäärät vaihtuvat joskus huomaamatta. Perinteisessä konekäännöksessä tällaista tapahtuu harvemmin, mutta sekään ei ole immuuni.
Juridiikka, viralliset asiakirjat ja harvinaiset kielet
Sopimusteksteissä yksi sana ratkaisee. Suomen oikeudessa irtisanominen ja purkaminen ovat eri asioita, ja niillä on eri oikeusvaikutukset. Konekäännös kääntää molemmat helposti sanalla termination. Sama koskee englannin shall– ja may-ilmauksia, joiden ero velvoitteen ja oikeuden välillä katoaa usein käännöksessä.
Virallisiin käännöksiin konekäännös ei käy lainkaan. Tutkintotodistuksen, virkatodistuksen tai tuomioistuimen päätöksen viralliseen käännökseen tarvitaan auktorisoitu kääntäjä, joka on suorittanut Opetushallituksen alaisen tutkinnon ja vahvistaa käännöksen leimallaan ja allekirjoituksellaan. Hän vastaa henkilökohtaisesti siitä, että käännös vastaa alkuperäistä.
Saamen kielet ovat oma lukunsa. Pohjoissaamesta on jonkin verran dataa, mutta inarinsaamesta ja koltansaamesta hyvin vähän. Saamelaisalueen viranomaisviestinnässä konekäännös ei ole luotettava lähtökohta. Venäjän kaupallinen kysyntä supistui jyrkästi vuoden 2022 jälkeen, ja ukrainan käännöksiä tarvitaan aiempaa enemmän viranomais-, terveys- ja sosiaalipalveluissa. Juuri niissä tilanteissa virheellinen käännös voi koskettaa ihmisen oikeusturvaa.
Myytti: jälkieditointi on vain nopeaa oikolukua
Yleinen oletus on, että konekäännöksen tarkistaminen vie murto-osan käännöstyön ajasta. Todellisuudessa ammattikääntäjä vertaa jokaista virkettä lähdetekstiin, korjaa termit ja tarkistaa, ettei mitään ole pudonnut pois tai lisätty. Jälkieditointia ohjaa oma standardinsa, ISO 18587, joka erottaa kevyen ja täyden jälkieditoinnin.
Kevyt editointi riittää sisäiseen käyttöön: teksti on ymmärrettävää, mutta tyyli saa jäädä koneelliseksi. Julkaistavaan tekstiin tarvitaan täysi editointi, ja jos konekäännös on heikkoa, se voi viedä lähes yhtä paljon aikaa kuin kääntäminen alusta. Tarkemmin käytännöstä kerrotaan artikkelissa post-editing konekäännösmateriaalille.
Täyden käännöksen sanahinta on Suomessa tyypillisesti noin 0,10-0,30 €/sana kielestä ja erikoisalasta riippuen. Jälkieditointi on usein edullisempaa, mutta säästö syntyy vain silloin, kun lähdeteksti on selkeää ja konekäännöksen laatu hyvää. Huonosta raakakäännöksestä ammattilainen veloittaa yleensä normaalin käännöshinnan, ja se on reilua.
Näin konekäännös otetaan käyttöön hallitusti
Kokenut käännösalan asiantuntija aloittaa luokittelemalla yrityksen tekstit riskin mukaan, ei työkalun mukaan. Kysymys ei ole, osaako kone kääntää tekstin, vaan mitä tapahtuu, jos käännöksessä on virhe.
- Sisäinen ja kertakäyttöinen teksti: konekäännös sellaisenaan tai kevyesti tarkistettuna.
- Verkkosivut ja tuotekuvaukset: konekäännös ja täysi jälkieditointi, termistö lukittuna CAT-työkalussa.
- Markkinointi ja brändiviestintä: ihmiskääntäjä tai transcreation, koska sanaleikit ja sävy eivät siirry koneella.
- Sopimukset, käyttöohjeet, lääketieteelliset tekstit: erikoisalan ammattikääntäjä, kone korkeintaan apuvälineenä.
- Viralliset asiakirjat: aina auktorisoitu kääntäjä.
Seuraava askel on tietosuoja. Ilmaisten verkkopalveluiden käyttöehdot sallivat usein syötetyn tekstin käytön palvelun kehittämiseen, mikä ei sovi asiakastietoihin, henkilöstöasioihin tai keskeneräisiin patentteihin. Yrityskäyttöön tarkoitetuissa maksullisissa versioissa ehdot ovat yleensä tiukemmat, mutta ne kannattaa lukea itse. Terveystietoja käsittelevän kannattaa tutustua myös anonymisointiin lääketieteellisissä käännöksissä.
Käännöstoimisto ei ole mainostoimisto, viestintätoimisto tai mediatoimisto. Mainostoimisto suunnittelee kampanjan, viestintätoimisto hoitaa PR-työn ja mediatoimisto ostaa mainostilan – käännöstoimisto on erikoistunut kieleen, kääntämiseen ja tulkkaukseen. Kun konekäännöksen laatu pitää arvioida, oikea kumppani on kieliammattilainen. Alan järjestöt, kuten Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto SKTL ja ammattiliitto Käännösalan asiantuntijat KAJ, ovat seuranneet konekäännöksen vaikutusta alaan tiiviisti.
Yleisimmät virheet konekäännöksen käytössä
Ensimmäinen virhe on julkaista konekäännös suoraan verkkosivuille. Ruotsinkieliset asiakkaat Vaasassa tai Porvoossa huomaavat koneellisen kielen heti, ja kaksikielisessä Suomessa se kertoo, ettei toista kotimaista kieltä oteta vakavasti. Virheen korjaaminen jälkikäteen maksaa enemmän kuin kunnollinen käännös olisi maksanut alun perin.
Toinen virhe on antaa käännöstoimistolle konekäännös ja pyytää vain ”nopea tarkistus” kertomatta, mihin teksti tulee. Kääntäjä ei tiedä, riittääkö kevyt editointi vai tarvitaanko julkaisukelpoinen teksti. Hinta ja laatu jäävät arvailun varaan.
Kolmas virhe on käyttää tekoälyä lähdetekstin kirjoittamiseen ja sitten sen kääntämiseen. Epätarkka, geneerinen suomenkielinen lähdeteksti tuottaa vielä epätarkemman käännöksen. Selkeä lähdeteksti on halvin tapa parantaa käännöksen laatua.
UKK
Voiko konekäännöstä käyttää virallisena käännöksenä viranomaiselle?
Ei voi. Viranomaiset ja ulkomaiset oppilaitokset vaativat yleensä auktorisoidun kääntäjän vahvistaman käännöksen. Konekäännöstä voi käyttää omaan ymmärtämiseen, mutta virallisen käännöksen tekee aina auktorisoitu kääntäjä.
Onko jälkieditointi aina halvempaa kuin tavallinen käännös?
Ei aina. Jos konekäännös on heikkoa esimerkiksi erikoisalan termistön tai harvinaisen kieliparin vuoksi, editointi vie lähes yhtä kauan kuin kääntäminen alusta. Hyvä käännöstoimisto arvioi raakakäännöksen laadun ennen kuin antaa hinnan.
Saako luottamuksellista yritystekstiä syöttää tekoälykäännökseen?
Vain jos palvelun käyttöehdot takaavat, ettei tekstiä tallenneta eikä käytetä mallin kouluttamiseen. Ilmaisversioihin ei pidä syöttää henkilötietoja, sopimuksia eikä liikesalaisuuksia.
Kone on työkalu, ei korvaaja
Konekäännös nopeuttaa ymmärtämistä ja massasisällön tuottamista, ja ammattikääntäjän käsissä se on tehokas osa työnkulkua. Rajat tulevat vastaan juridiikassa, virallisissa asiakirjoissa, markkinoinnissa, harvinaisissa kielissä ja kaikessa, missä virhe maksaa enemmän kuin käännös. Luokittele tekstisi riskin mukaan ennen kuin valitset menetelmän. Silloin tiedät tarkasti, mistä voit säästää ja mihin tarvitset ihmisen.