Oikeudenkäyntipöytäkirjojen kääntäminen nousee esiin yleensä silloin, kun asianajotoimisto valmistelee rajat ylittävää riita-asiaa tai kun yksityishenkilö tarvitsee Suomessa käydyn oikeudenkäynnin dokumentit ulkomaiseen jatkokäsittelyyn. Kyse on juridisen kääntämisen vaativimmasta päästä, sillä pöytäkirja sisältää sekä muodollista oikeuskieltä että usein puhekielisiä lausumia, joiden merkitys pitää säilyä täsmällisenä käännöskielellä.
Mikä tekee oikeudenkäyntipöytäkirjasta vaikean käännettävän
Oikeudenkäyntipöytäkirja ei ole tavallinen asiakirja siinä mielessä, että se sisältää kahta hyvin erilaista tekstilajia samassa dokumentissa. Toisaalta on tuomioistuimen muodollinen kieli – pykäläviittaukset, prosessuaaliset merkinnät, päätöksen perustelut. Toisaalta on kuultujen henkilöiden puhe, joka on usein litteroitu sanatarkasti keskeytyksineen ja täytesanoineen.
Kääntäjän pitää osata erottaa nämä rekisterit toisistaan myös kohdekielellä. Jos todistajan lausunto käännetään liian sujuvaksi ja siistiksi, käännös voi vääristää sitä, mitä oikeudessa todella sanottiin – ja tämä voi vaikuttaa asian arviointiin ulkomaisessa tuomioistuimessa. Kokenut juridiikkaan erikoistunut kääntäjä säilyttää lausuman epävarmuudet, korjaukset ja jopa keskeneräiset lauseet, koska ne ovat osa todistusarvoa.
Toinen haaste on terminologian yhteensopimattomuus. Suomen oikeusjärjestelmän käsitteillä, kuten ”käräjäoikeus”, ”syyttäjä” tai ”asianomistaja”, ei aina ole suoraa vastinetta esimerkiksi common law -maiden järjestelmissä. Ammattikääntäjä käyttää tällöin selittävää käännöstä tai vakiintunutta käännösvastinetta sen sijaan, että kääntäisi sanan suoraan väärään kontekstiin.
Milloin tarvitaan auktorisoitu kääntäjä
Oikeudenkäyntipöytäkirja luetaan viralliseksi asiakirjaksi lähes aina, kun se toimitetaan toiselle viranomaiselle, toiseen tuomioistuimeen tai ulkomaiselle vastapuolelle oikeudellisessa prosessissa. Tällöin käännöksen tekijän pitää olla Opetushallituksen alaisuudessa auktorisoitu kääntäjä, jonka leima ja allekirjoitus vahvistavat käännöksen vastaavan alkuperäistä.
Ilman auktorisointia tehty käännös hylätään usein suoraan vastaanottavassa maassa, vaikka sisällöllisesti käännös olisi virheetön. Tämä on yksi yleisimmistä virheistä: asiakas tilaa nopean ja edullisen yleiskäännöksen, koska pöytäkirja on ”vain 12 sivua”, ja saa sitten kuulla ulkomaisesta tuomioistuimesta, että asiakirja pitää käännättää uudelleen auktorisoituna. Aikataulu venyy viikoilla, ja kustannus kaksinkertaistuu.
Aihetta käsitellään laajemmin artikkelissa auktorisoidun kääntäjän palveluista Suomessa, jossa käydään läpi, miten auktorisointi käytännössä toimii ja mistä pätevän kääntäjän löytää.
Käytännön prosessi askel askeleelta
Tyypillinen oikeudenkäyntipöytäkirjan käännösprosessi etenee seuraavasti:
1. Asiakirjan arviointi. Toimisto tarkistaa sivumäärän, kielen ja sen, tarvitaanko auktorisoitu käännös vai riittääkö yleiskäännös sisäiseen käyttöön.
2. Terminologian tarkistus. Erityisesti rikosasioissa ja monimutkaisissa siviilikanteissa kääntäjä käy läpi asiaan liittyvät säädökset ja aiemmat käännökset, jos toimeksiantajalla on niitä käännösmuistista.
3. Käännöstyö. Pöytäkirja käännetään kokonaisuudessaan, mukaan lukien liitteet, päivämäärämerkinnät ja allekirjoituskohdat.
4. Oikoluku toisen ammattilaisen toimesta. Juridisissa käännöksissä kaksinkertainen tarkistus on käytännössä pakollinen, koska yksikin väärin käännetty termi voi muuttaa lauseen oikeudellista merkitystä.
5. Auktorisointi ja leimaus. Jos käännös on tarkoitettu viralliseen käyttöön, auktorisoitu kääntäjä vahvistaa sen leimallaan ja allekirjoituksellaan.
Aikataulu riippuu pöytäkirjan pituudesta. Muutaman sivun istuntopöytäkirja valmistuu usein 2–4 arkipäivässä, kun taas laajan rikosasian koko oikeudenkäyntiaineisto – joka voi olla satoja sivuja – vie helposti useita viikkoja. Kiireellinen käännös on mahdollinen, mutta se nostaa hintaa yleensä 30–50 prosentilla normaalihintaan verrattuna.
Hinnoittelu ja mitä siihen vaikuttaa
Oikeudenkäyntipöytäkirjojen kääntäminen hinnoitellaan yleensä sanahinnan tai liuskahinnan mukaan, ja juridinen erikoisala nostaa hintaa yleiskäännökseen verrattuna. Tavallinen haarukka on noin 0,15–0,35 €/sana kieliparista ja kääntäjän kokemuksesta riippuen, kun taas yleistekstin sanahinta liikkuu usein 0,10–0,20 €:n välillä.
Suomi–englanti-käännökset ovat markkinoilla parhaiten saatavilla ja usein myös edullisimpia, koska tarjontaa on paljon. Harvinaisempi kielipari, esimerkiksi suomi–japani tai suomi–arabia, nostaa hintaa ja pidentää toimitusaikaa, koska juridiikkaan erikoistuneita auktorisoituja kääntäjiä kyseiselle kieliparille on Suomessa vain muutamia. Käännöstoimiston hinnoitteluperiaatteista ja siitä, miksi sanaperusteinen ja kiinteä hinnoittelu eroavat toisistaan, kerrotaan tarkemmin artikkelissa käännöstoimiston hinnoittelusta.
Yleinen virhe: pöytäkirja sekoitetaan tuomioon
Monet asiakkaat puhuvat ”tuomion kääntämisestä”, vaikka tarkoittavat itse asiassa oikeudenkäyntipöytäkirjaa, tai päinvastoin. Nämä ovat eri asiakirjoja, ja se vaikuttaa siihen, mitä käännetään ja kenelle. Tuomio on tuomioistuimen lopullinen päätös perusteluineen, kun taas pöytäkirja dokumentoi koko istunnon kulun – kuulemiset, todisteiden esittämisen ja prosessuaaliset ratkaisut.
Kun tilaus tehdään väärällä nimikkeellä, kääntäjä saattaa kääntää vain osan tarvittavasta materiaalista, ja virhe huomataan vasta, kun asiakirja hylätään vastaanottavassa maassa. Kannattaa siis aina tarkistaa etukäteen tuomioistuimelta, mitä asiakirjaa vastapuoli tai ulkomainen viranomainen tarkalleen pyytää, ennen kuin käännöstilaus tehdään.
Toinen yleinen virhe on kääntää pöytäkirja itse konekäännöstyökalulla ja pyytää käännöstoimistolta vain ”tarkistusta”. Oikeudenkäyntipöytäkirjan konekäännös epäonnistuu erityisen usein suomen kielen sijamuotojen ja pitkien yhdyssanojen vuoksi, ja jälkikäsittely vie tällöin usein enemmän aikaa kuin käännös olisi vienyt alusta asti ammattilaisen tekemänä.
Myytti: kaikki juridiset käännökset vaativat auktorisoinnin
Yleinen väärinkäsitys on, että jokainen oikeuteen liittyvä asiakirja pitäisi kääntää auktorisoituna. Näin ei ole. Jos pöytäkirjaa tarvitaan vain sisäiseen käyttöön, esimerkiksi kun ulkomainen emoyhtiö haluaa ymmärtää suomalaisen tytäryhtiön oikeudenkäynnin kulkua, tavallinen laadukas juridinen käännös riittää hyvin.
Auktorisointi tulee tarpeeseen vasta silloin, kun käännös toimitetaan viralliselle taholle – toiselle tuomioistuimelle, ulkomaiselle viranomaiselle tai osana virallista oikeusapumenettelyä. Tarpeeton auktorisointi nostaa kustannuksia ja pidentää toimitusaikaa turhaan, joten kannattaa aina selvittää vastaanottajan vaatimus ennen tilausta. Viranomaisille toimitettavien käännösten erityispiirteitä käsitellään laajemmin artikkelissa viranomaisille toimitettavista käännöksistä Suomessa.
UKK
Pitääkö oikeudenkäyntipöytäkirja aina kääntää kokonaan?
Ei välttämättä. Jos vastaanottava taho tarvitsee vain tietyn osan, esimerkiksi todistajanlausunnon tai loppulausunnot, kääntäjä voi rajata työn niihin. Kannattaa kuitenkin pyytää tuomioistuimelta tai vastapuolelta kirjallinen vahvistus siitä, mikä osa riittää, jotta vältytään myöhemmältä lisätyöltä.
Voiko saman kääntäjän käyttää koko oikeudenkäynnin ajan?
Kyllä, ja se on suositeltavaa. Sama kääntäjä tai käännöstoimisto pystyy ylläpitämään yhtenäistä terminologiaa käännösmuistin avulla, mikä on tärkeää erityisesti pitkissä prosesseissa, joissa asiakirjoja kertyy useassa erässä.
Mitä tehdä, jos käännös hylätään ulkomaisessa tuomioistuimessa?
Yleisin syy hylkäykseen on puuttuva tai väärän tyyppinen auktorisointi. Ensimmäinen askel on tarkistaa vastaanottavan maan vaatimukset – osa maista vaatii lisäksi apostillen tai notaarin vahvistuksen auktorisoidun käännöksen päälle, mikä kannattaa selvittää jo tilausvaiheessa.
Yhteenveto
Oikeudenkäyntipöytäkirjan kääntäminen on tarkkuutta ja oikeudellista ymmärrystä vaativa erikoisala, jossa virheellä voi olla suoria seurauksia oikeusprosessin kulkuun. Selvitä ensin, tarvitaanko auktorisoitu käännös vai riittääkö yleiskäännös, varaa realistinen aikataulu ja valitse kääntäjä, joka on erikoistunut nimenomaan juridiseen kääntämiseen. Aiheesta laajemmin kertoo artikkeli juridisesta kääntämisestä ja oikeudellisten asiakirjojen kääntämisestä.