Käännöstoimiston laatusertifikaatit, erityisesti ISO 17100, tulevat yleensä vastaan silloin, kun yritys kilpailuttaa käännöspalvelut ensimmäistä kertaa tai saa asiakkaalta vaatimuksen sertifioidusta toimittajasta. Tämä artikkeli kertoo, mitä ISO 17100 -standardi takaa, mitä se ei takaa ja milloin sertifikaatilla on käännöstarpeesi kannalta todellista merkitystä. Kun tämän tietää, ei maksa turhaan sertifikaatista eikä myöskään jätä sitä vaatimatta silloin, kun sitä oikeasti tarvitaan.
Mitä ISO 17100 -standardi käytännössä vaatii
ISO 17100 on kansainvälinen käännöspalvelujen standardi. Se julkaistiin vuonna 2015, ja se korvasi aiemman eurooppalaisen EN 15038 -standardin. Vuonna 2017 standardiin tehtiin muutos (Amd 1:2017), jossa kääntäjien pätevyysvaatimuksia tarkennettiin. Standardi ei arvioi yksittäisen käännöksen laatua. Se määrittelee prosessin.
Prosessin ydin on pakollinen revisio. Jokaisen käännöksen tarkastaa toinen pätevä kääntäjä, joka vertaa sitä lähtötekstiin lause lauseelta. Jokaisessa toimeksiannossa on siis kaksi kielen ammattilaista. Juuri tämä erottaa standardin mukaisen työn tavasta, jossa sama ihminen kääntää ja toimittaa tekstin.
Kääntäjän pätevyyden voi osoittaa kolmella tavalla: käännösalan korkeakoulututkinnolla, muun alan korkeakoulututkinnolla ja kahden vuoden kokopäiväisellä käännöskokemuksella tai viiden vuoden kokopäiväisellä ammattikokemuksella. Lisäksi standardi edellyttää dokumentoitua projektinhallintaa, sovittuja vaatimuksia asiakkaan kanssa, luottamuksellisuutta ja palautteen käsittelyä. Alan asiantuntijan tekemä yksikielinen tarkistus (review) ja oikoluku ovat valinnaisia vaiheita, joista sovitaan erikseen.
Myytti: sertifioitu käännös on virallinen käännös
Tämä väärinkäsitys on yleinen. ISO 17100 -sertifikaatti ei tee käännöksestä virallista. Suomessa virallisen käännöksen voi tehdä vain auktorisoitu kääntäjä, joka on suorittanut Opetushallituksen alaisen auktorisoidun kääntäjän tutkinnon tai saanut oikeuden muuta kautta. Hän vahvistaa käännöksen leimalla ja allekirjoituksella.
Tilanne on tuttu: maahanmuuttovirasto tai ulkomainen yliopisto pyytää tutkintotodistuksen käännöstä, ja hakija valitsee toimiston sillä perusteella, että sen verkkosivuilla on ISO-logo. Jos käännöksessä ei ole auktorisoidun kääntäjän leimaa, se palautuu. Moni auktorisoitu kääntäjä toimii yksin ilman ISO-sertifikaattia, ja todistusten kääntämisessä hän on usein juuri oikea valinta.
Sama koskee alan järjestöjä. Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton (SKTL) tai Käännösalan asiantuntijoiden (KAJ) jäsenyys kertoo ammatillisesta sitoutumisesta, mutta se ei ole laatusertifikaatti.
ISO 17100 ei kata konekäännöstä
Standardi rajaa raa’an konekäännöksen ja sen jälkieditoinnin soveltamisalansa ulkopuolelle. Jälkieditointia varten on oma standardinsa, ISO 18587 vuodelta 2017. Jos toimisto ajaa tekstin DeepL:n tai Google Translaten läpi ja korjaa sen jälkeenpäin, kyse on eri palvelusta, ja sen hinnan pitää olla eri.
Suomessa ero näkyy erityisen selvästi. Sijamuodot, yhdyssanat ja agglutinaatio saavat konekäännöksen tuottamaan sujuvan näköistä tekstiä, jossa taivutus tai viittaussuhde on silti väärin. Ammattilainen kysyy tarjousvaiheessa ensimmäisenä, käytetäänkö työssä konekäännöstä. Lisää aiheesta kertoo artikkeli jälkieditoinnista konekäännösmateriaalille.
Milloin ISO 17100 -sertifikaatilla on merkitystä
Ajatellaan tamperelaista konepajaa, joka toimittaa laitteita Saksaan. Ostajan toimittajavaatimuksissa lukee, että käyttöohjeiden ja turvallisuusdokumentaation käännökset on teetettävä ISO 17100 -sertifioidulla toimittajalla. Tällöin sertifikaatti on ehdoton vaatimus. Ilman sitä yhteistyötä ei synny, vaikka kääntäjä olisi kuinka taitava.
Sertifikaatin painoarvo on suuri myös lääketeollisuudessa, laitevalmistuksessa, julkisissa hankinnoissa ja EU-asiakirjoissa, joissa virheen seuraukset ovat vakavia tai jäljitettävyys on pakollista. Kaksikielisen Suomen kunnat ja virastot teettävät jatkuvasti suomi–ruotsi-käännöksiä, ja niiden tarjouspyynnöissä revisiota vaaditaan usein, vaikka sertifikaattia ei nimenomaisesti edellytettäisi.
Joskus standardineuvo ei päde. Pienen verkkokaupan kampanjateksti tai brändin iskulause hyötyy enemmän luovasta kirjoittajasta kuin prosessistandardista. Transcreationissa ratkaisee kääntäjän tyylitaju. Huomaa myös rajanveto: käännöstoimisto on erikoistunut kielenkääntämiseen ja tulkkaukseen, kun taas mainostoimisto suunnittelee mainontaa, viestintätoimisto tekee PR-työtä, mediatoimisto ostaa mediatilaa, ohjelmatoimisto välittää esiintyjiä ja matkatoimisto myy matkoja. Kampanjan konseptin luominen ei kuulu käännöstoimistolle, sen kieliversiointi kuuluu.
Kun aineisto on luottamuksellista, kuten oikeudenkäyntiasiakirjat tai potilastiedot, kannattaa katsoa ISO 17100:n lisäksi myös tietoturvan hallintajärjestelmän ISO 27001 -sertifikaattia. Yleinen laadunhallintastandardi ISO 9001 kertoo organisaation toimintatavoista, mutta se ei koske nimenomaan kääntämistä.
Sertifioinnin arvioinnin yleisimmät virheet
Kokenut ostaja ei tyydy verkkosivun logoon. Virheet toistuvat samanlaisina:
– Sekoitetaan ilmaus ”toimimme ISO 17100 -standardin mukaisesti” ja ulkopuolisen sertifiointielimen myöntämä sertifikaatti. Edellinen on toimiston oma ilmoitus, jota kukaan ei ole auditoinut.
– Sertifikaatin voimassaoloa ja soveltamisalaa ei tarkisteta. Sertifikaatti on tyypillisesti voimassa kolme vuotta, ja sen aikana tehdään seuranta-auditointeja.
– Oletetaan, että revisio sisältyy halvimpaan hintaan. Osa toimistoista myy myös kevyempää ”pelkkä käännös” -palvelua, joka ei noudata standardin prosessia.
– Vaaditaan ISO-sertifikaattia, vaikka asiakirja tarvitsee auktorisoidun kääntäjän leiman.
Sertifiointielimiä ovat esimerkiksi Austrian Standardsin LICS-järjestelmä ja Bureau Veritas. Pyydä sertifikaatin numero ja myöntäjän nimi, niin voit tarkistaa ne itse.
Revision vaikutus hintaan ja valmistusaikaan
Toinen kääntäjä tarkoittaa lisää työtunteja. Ammattikäännösten sanahinta on Suomessa tyypillisesti noin 0,10-0,30 € sanalta. Revision kanssa hinta asettuu useimmiten haarukan keski- tai yläpäähän, ja harvinaiset kielet, kuten japani tai arabia, nostavat sitä lisää.
Myös valmistusaika pitenee. Esimerkiksi 3 000 sanan tekninen dokumentti, jonka yksi kääntäjä tekisi 2-3 työpäivässä, vie revisioineen usein 3-5 päivää. Samana päivänä valmistuva kiirekäännös on standardin mukaisena vaikea toteuttaa, koska kahden ammattilaisen täytyy olla vapaana samanaikaisesti. Tarjouspyyntöön kannattaa kirjata selvästi, vaaditaanko revisiota. Ohjeita löytyy artikkelista käännöstoimiston tarjouspyynnön sisällöstä.
UKK
Onko ISO 17100 -sertifikaatti pakollinen käännöstoimistolle Suomessa?
Ei ole. Sertifiointi on vapaaehtoista, eikä mikään laki edellytä sitä. Vaatimus tulee yleensä asiakkaalta, toimialan sääntelystä tai hankinnan ehdoista.
Kuinka kauan ISO 17100 -sertifikaatti on voimassa?
Tyypillisesti kolme vuotta. Sinä aikana sertifiointielin tekee seuranta-auditointeja, ja kauden päätyttyä toimisto auditoidaan uudelleen.
Kelpaako ISO 17100 -sertifioidun toimiston käännös viranomaiselle?
Vain silloin, kun auktorisoitu kääntäjä on vahvistanut käännöksen leimallaan. Pelkkä toimiston sertifikaatti ei tee käännöksestä virallista.
Sertifikaatti on lähtökohta, ei lopullinen vastaus
ISO 17100 kertoo, että toimistolla on auditoitu prosessi: pätevät kääntäjät, pakollinen revisio ja dokumentoitu projektinhallinta. Se ei kerro, osaako juuri sinun projektisi kääntäjä hydrauliikan, farmakologian tai osakassopimusten terminologian. Kysy siksi aina myös, kuka käännöksen tekee ja kuka sen tarkastaa sekä millaista kokemusta heillä on vastaavista teksteistä. Laajempia valintaperusteita käsitellään artikkelissa luotettavan käännöstoimiston valinnasta.