Selkokieli ja viranomaistekstien käännökset

Selkokieli ja viranomaistekstien käännökset

Selkokieli viranomaisteksteissä on käännöstyön laji, jota moni kunta, virasto ja järjestö tarvitsee mutta harva osaa tilata oikein. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä selkomukautus tarkoittaa, miten se eroaa tavallisesta käännöksestä ja selkeästä virkakielestä sekä miten selkokielinen viranomaisteksti saadaan myös ruotsiksi, englanniksi tai muille kielille. Kun ero on selvä, tarjouspyyntö osuu oikeaan, aikataulu pitää ja lopputulos palvelee lukijaa, jota varten se tehdään.

Selkokieli ei ole sama asia kuin selkeä virkakieli

Yleisin väärinkäsitys on, että selkokieli tarkoittaa hyvin kirjoitettua yleiskieltä. Näin ei ole. Hallintolain 9 § velvoittaa viranomaiset käyttämään asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä, mutta tämä vaatimus koskee selkeää yleiskieltä. Sen kohderyhmä on tavallinen aikuinen lukija.

Selkokieli on erikseen mukautettu kielimuoto. Sen sanasto, rakenteet ja sisältö on muokattu lukijoille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä. Selkokeskuksen arvion mukaan selkokieltä tarvitsee Suomessa noin 11-14 prosenttia väestöstä. Joukossa on muistisairaita, kehitysvammaisia, suomea toisena kielenä opettelevia, ikääntyneitä ja ihmisiä, joilla on lukivaikeus tai afasia.

Ero näkyy käytännössä. Selkeä virkakieli karsii kapulakielen ja pitkät lauseenvastikkeet. Selkokieli menee pidemmälle: se karsii sisältöä, avaa käsitteet ja järjestää tekstin lukijan toiminnan mukaan. Erot kannattaa tuntea jo kielentarkistusta tilattaessa, koska julkaistavan tekstin kielentarkistus ei vielä tee tekstistä selkokielistä.

Selkomukautus on kielen sisäistä kääntämistä

Käännösteoriassa selkomukautusta kutsutaan kielensisäiseksi kääntämiseksi. Lähde- ja kohdeteksti ovat molemmat suomea, mutta työ muistuttaa kääntämistä enemmän kuin oikolukua. Mukauttaja tulkitsee alkutekstin, päättää mikä on lukijalle olennaista ja kirjoittaa sen uudelleen.

Tyypillinen esimerkki on Kelan tai kunnan päätöskirje. Alkuperäinen lause ”Hakemuksenne on hylätty, koska selvityksestä ei ilmene perusteita etuuden myöntämiselle” muuttuu selkokielellä muotoon ”Et saa tukea. Syy on tämä: hakemuksessa ei ollut tietoja, joita tarvitaan.” Sinuttelu, lyhyet lauseet ja looginen järjestys eivät ole tyylivalintoja vaan ymmärrettävyyden ehtoja.

Selkokeskus myöntää julkaisuille selkologon, kun teksti täyttää selkokielen kriteerit. Viranomaiselle logo on hyödyllinen tunniste: lukija ja hänen läheisensä tunnistavat sen heti.

Kenelle selkokielinen viranomaisteksti kuuluu tilata

Monesti oletetaan, että tavallinen käännöstoimisto tekee selkomukautuksen ilman muuta. Osa tekeekin, mutta selkokieli on oma erikoisalansa. Moni selkomukauttaja on koulutukseltaan kääntäjä, äidinkielen opettaja tai puheterapeutti, ja koulutusta alalle järjestää muun muassa Selkokeskus.

Kannattaa myös muistaa, että auktorisoitu kääntäjä ei ole selkokielen asiantuntija auktorisointinsa perusteella. Opetushallituksen auktorisoinnilla taataan virallisen käännöksen oikeellisuus kielten välillä, esimerkiksi tutkintotodistuksessa tai tuomioistuimen päätöksessä. Selkoversiolla ei ole oikeudellista asemaa, joten auktorisointia ei tarvita. Oikeudellisesti sitova on aina alkuperäinen päätös. Asiasta lisää artikkelissa viranomaisille toimitettavat käännökset Suomessa.

Rajanveto muihin alan toimijoihin on hyvä tehdä selväksi. Mainostoimisto suunnittelee mainontaa, viestintätoimisto tekee PR-työtä, mediatoimisto ostaa mediatilaa, ohjelmatoimisto välittää esiintyjiä ja matkatoimisto myy matkoja. Käännöstoimisto on erikoistunut kääntämiseen ja tulkkaukseen, ja osa käännöstoimistoista tarjoaa myös selkomukautusta.

Selkokieli ruotsiksi, saameksi ja muille kielille

Kaksikielinen Suomi tuo selkotyöhön lisäkerroksen. Kaksikielisen kunnan, kuten Vaasan, Porvoon tai Espoon, pitää palvella asukkaitaan kummallakin kansalliskielellä. Jos suomenkielinen selkoversio on olemassa, ruotsinkielisen asukkaan pitäisi saada vastaava teksti selkoruotsiksi (lättläst svenska). Velvoitteen taustaa käsitellään tarkemmin artikkelissa kaksikielisen kunnan velvollisuus ruotsinkieliseen viestintään.

Ammattilainen aloittaa harvoin kääntämällä suomenkielisen selkotekstin suoraan ruotsiksi. Parempi tapa on mukauttaa ruotsinkielinen yleiskielinen versio selkoruotsiksi tai teettää selkoruotsi tekijällä, joka tuntee molemmat kieliversiot. Selkoruotsin kriteerit eivät ole täsmälleen samat kuin suomen, koska kielten rakenne on erilainen. Suomen sijamuodot ja pitkät yhdyssanat aiheuttavat omat ongelmansa, joita ruotsissa ei ole samassa muodossa.

Maahanmuuttajille suunnatussa viestinnässä selkosuomi toimii usein siltana. Ukrainaa, arabiaa tai somalia puhuva lukija voi hyötyä enemmän selkosuomesta kuin heikosta käännöksestä omalle kielelleen. Tämä ei kuitenkaan päde, kun on kyse oikeusturvasta. Jos asiakas joutuu tekemään päätöksiä esimerkiksi oleskelulupa-asiassa, hänellä on oikeus tulkkiin, eikä selkoteksti korvaa sitä.

Saamelaisalueen kunnissa, kuten Utsjoella ja Inarissa, selkoaineistoa saamen kielillä on niukasti. Kääntäjiä on vähän, ja aikataulut kannattaa suunnitella reilusti.

Hinta, aikataulu ja tilaamisen vaiheet

Selkomukautus hinnoitellaan joko sanaperusteisesti tai tuntityönä. Suuntaa antava sanahinta on noin 0,15-0,35 €/sana. Tuntiveloituksena hinta liikkuu usein 60-100 €/h välillä. Kahden sivun päätöskirjeen mukautus maksaa tyypillisesti 150-400 €. Laajempi esite tai verkkosivuosio on kiinteähintainen projekti.

Valmistusaika on pidempi kuin saman pituisen tekstin tavallisessa käännöksessä. Kahden sivun teksti valmistuu yleensä 3-5 arkipäivässä. Selkoruotsin tai muun kieliversion kanssa aika kasvaa usein viikolla.

Toimiva tilausprosessi etenee näin:

1. Määritä kohderyhmä tarkasti, esimerkiksi ikääntyneet omaishoitajat tai S2-oppijat tasolla A2.
2. Kerro, mitkä tiedot ovat oikeudellisesti välttämättömiä ja mitä saa jättää pois.
3. Toimita alkuperäinen teksti ja mahdollinen termistö samalla kertaa.
4. Varaa aikaa sisällön tarkistukseen: substanssiasiantuntijan pitää hyväksyä, ettei merkitys muuttunut.
5. Testauta teksti mahdollisuuksien mukaan oikeilla lukijoilla ennen julkaisua.

Yleisimmät virheet selkotekstin tilaamisessa

Ensimmäinen virhe on tilata pelkkä ”kielentarkistus” ja odottaa selkotekstiä. Oikolukija korjaa virheet, mutta lauseet pysyvät yhtä monimutkaisina.

Toinen virhe on luottaa pelkkään tekoälyyn. ChatGPT:n kaltaiset työkalut tuottavat nopeasti lyhyitä lauseita, mutta ne jättävät usein pois juuri olennaisen tiedon, kuten valitusajan tai määräpäivän, tai keksivät tietoa lisää. DeepL ja Google Translate eivät tee selkomukautusta lainkaan. Tekoälyluonnos voi olla lähtökohta, mutta ihmisen tarkistus on välttämätön.

Kolmas virhe on pitää selkokieltä lapsellisena ja kirjoittaa sen mukaisesti. Selkoteksti on tarkoitettu aikuiselle. Pikkulapsille tyypilliset sanavalinnat, huutomerkit ja liiallinen kehuminen loukkaavat lukijaa ja heikentävät viranomaisen uskottavuutta.

UKK

Onko viranomaisella lakisääteinen velvollisuus tuottaa selkokielistä aineistoa?
Yleistä velvoitetta selkokieleen ei ole. Hallintolaki edellyttää selkeää ja ymmärrettävää kieltä, ja yhdenvertaisuuslaki sekä vammaispalveluita koskeva sääntely ohjaavat ottamaan huomioon erityisryhmät. Moni kunta ja virasto tuottaa selkoaineistoa omien viestintäohjeidensa perusteella.

Voiko selkoversion antaa asiakkaalle virallisen päätöksen sijasta?
Ei voi. Selkoversio on liite tai rinnakkaisteksti, ja oikeudellisesti pätevä on aina alkuperäinen päätös. Selkotekstissä kannattaa kertoa tämä lukijalle selvästi.

Paljonko selkokielinen esite maksaa sekä suomeksi että ruotsiksi?
Neljän sivun esite maksaa yleensä noin 500-1200 € kieltä kohden riippuen sanamäärästä ja testauksen laajuudesta. Kun kieliversiot tilataan samasta paikasta, terminologia pysyy yhtenäisenä ja kokonaiskustannus jää usein pienemmäksi.

Selkoteksti onnistuu, kun lukija määritellään ensin

Kokenut mukauttaja kysyy aina ensimmäiseksi, kuka tekstiä lukee ja mitä lukijan pitää sen jälkeen tehdä. Kun vastaus on selvä, sisältö karsiutuu oikein, kieliversiot pysyvät linjassa ja viranomainen saa tekstin, jota luetaan eikä vain julkaista. Selkokieli ja viranomaistekstien käännökset ovat eri työvaiheita, mutta parhaimmillaan ne suunnitellaan yhdessä alusta asti.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista