Arabia ja heprea ovat käännöskieliä, joiden kohdalla tavallinen tilausrutiini ei toimi, koska molemmat kirjoitetaan oikealta vasemmalle ja kumpikin vaatii kääntäjältä erityisosaamista. Tämä artikkeli on tarkoitettu yrittäjälle, joka vie tuotteita Lähi-itään, asianajajalle, jolla on käsissään arabiankielinen todistusaineisto, sekä yksityishenkilölle, joka tarvitsee virallisen käännöksen esimerkiksi irakilaisesta tutkintotodistuksesta. Artikkelin luettuasi tiedät, mitä tilata, mitä se maksaa ja missä kohdissa projektit tyypillisesti menevät pieleen.
Miksi arabia ja heprea ovat harvinaisia käännöskieliä Suomessa
Arabia on oikeastaan harvinainen vain osittain. Suomessa asuu kymmeniä tuhansia arabiaa äidinkielenään puhuvia, ja arabian asioimistulkkausta tarvitaan päivittäin sairaaloissa, Kelassa ja maahanmuuttoasioissa. Pulaa on muista asioista: auktorisoiduista kääntäjistä sekä juridiikkaan, lääketieteeseen ja tekniikkaan erikoistuneista ammattikääntäjistä, jotka kääntävät suoraan suomesta arabiaksi.
Heprean tilanne on toinen. Puhujia on Suomessa vähän, ja kysyntää syntyy lähinnä israelilaisten teknologiayritysten kanssa tehtävästä yhteistyöstä, akateemisesta tutkimuksesta, sukututkimuksesta ja uskonnollisista teksteistä. Suoraan suomi–heprea-kieliparilla työskenteleviä kääntäjiä on niin vähän, että monet hepreaprojektit tehdään englannin kautta.
Yksi asia kannattaa ymmärtää heti alussa. Käännöstoimisto on erikoistunut kielenkääntämiseen ja tulkkaukseen. Mainostoimisto suunnittelee mainontaa, viestintätoimisto tekee PR-työtä, mediatoimisto hoitaa mediaostot, ohjelmatoimisto välittää esiintyjiä ja matkatoimisto myy matkoja. Jos Lähi-idän kampanja tarvitsee sekä luovaa suunnittelua että arabiankielisen tekstin, tarvitset kaksi eri kumppania.
Myytti: arabia on yksi kieli
Yleinen väärinkäsitys on, että kuka tahansa arabiaa puhuva pystyy kääntämään minkä tahansa arabiankielisen tekstin. Kirjoitettu yleisarabia (fusha) on kuitenkin eri asia kuin puhutut murteet. Marokkolainen ja irakilainen eivät välttämättä ymmärrä toistensa arkipuhetta sujuvasti.
Viralliset asiakirjat, sopimukset ja käyttöohjeet kirjoitetaan yleisarabiaksi, joten kirjallisessa käännöksessä murre ratkaisee harvoin. Markkinoinnissa ja tulkkauksessa tilanne on päinvastainen. Saudi-Arabiaan suunnattu mainos kuulostaa erilaiselta kuin Egyptiin suunnattu. Asioimistulkkauksessa somalialaistaustainen arabian puhuja ja syyrialainen tulkki voivat ymmärtää toisensa väärin juuri sanoissa, joilla on eniten painoa. Kokenut projektipäällikkö kysyykin ensimmäiseksi kohdemaata eikä pelkkää kieltä.
Oikealta vasemmalle – arabian ja heprean käännösten tekniset sudenkuopat
Kun kieli kirjoitetaan oikealta vasemmalle, ongelmat tulevat usein vastaan vasta käännöstyön jälkeen. Arabian kirjaimet liittyvät toisiinsa, ja niiden muoto vaihtelee sen mukaan, missä kohtaa sanaa ne ovat. Jos taitto-ohjelma ei tue tätä, tekstistä tulee irrallisia merkkejä, joita lukija ei tunnista sanoiksi. InDesignissa tarvitaan World-Ready Composer ja oikeat fontit. Wordissa taas pitää asettaa kappaleen suunta eikä vain tasausta.
Hankalinta on kaksisuuntainen teksti. Kun arabiankielisen lauseen keskellä on tuotenimi, mallinumero tai puhelinnumero latinalaisilla merkeillä, välimerkit ja sulkeet voivat hypätä väärään paikkaan. Ammattilainen tarkistaa valmiin PDF:n silmämääräisesti eikä luota siihen, että teksti näkyy käännösmuistissa oikein.
Heprea kirjoitetaan arjessa ilman vokaalimerkkejä (nikud). Uskonnollisissa teksteissä, runoudessa ja lastenkirjoissa niitä kuitenkin käytetään. Tilaajan on hyvä kertoa etukäteen, kumpaa hän tarvitsee. Verkkosivuprojekteissa koko käyttöliittymä peilataan, eli valikot, nuolet ja kuvien sijoittelu käännetään toiseen suuntaan. Tästä kerrotaan lisää artikkelissa verkkosivujen lokalisoinnista.
Konekäännös toimii arabiassa ja hepreassa huonommin kuin englannissa. Google Translate ja DeepL tuottavat sujuvan näköistä tekstiä, mutta nimet, sukupuolen mukaan taipuvat verbimuodot ja termit menevät usein väärin. Suomen sijamuodot ja yhdyssanat vaikeuttavat lähtötekstin tulkintaa entisestään. Jälkikäännöseditointi on mahdollista, mutta sen hinta lähestyy usein kokonaan uuden käännöksen hintaa.
Viralliset käännökset: auktorisoitu kääntäjä ja vaihtoehdot
Maistraatin, Migrin tai oppilaitoksen vaatimaan viralliseen käännökseen tarvitaan Opetushallituksen rekisterissä oleva auktorisoitu kääntäjä. Arabian ja suomen välillä auktorisoituja kääntäjiä on, mutta heitä on vähän ja he ovat usein kiireisiä. Heprean kohdalla tilanne on vielä tiukempi, ja auktorisoitua kääntäjää ei välttämättä löydy lainkaan.
Kun auktorisoitua kääntäjää ei ole, käytäntö on yleensä tämä: asiakirja käännätetään lähtömaassa viralliseen kieleen, tavallisesti englanniksi, ja se varmennetaan apostillella tai laillistuksella. Israel on mukana Haagin apostillesopimuksessa. Arabimaista osa on mukana ja osa ei, joten osasta maista asiakirja pitää laillistaa erikseen edustuston kautta. Vastaanottavalta viranomaiselta kannattaa aina kysyä etukäteen, kelpaako englanninkielinen käännös. Lisätietoa auktorisoinnista löytyy artikkelista auktorisoidun kääntäjän palveluista Suomessa.
Tyypillinen tapaus on Irakissa suoritettu tutkintotodistus, jonka nimi on arabiaksi ja passissa latinalaisin kirjaimin. Jos kääntäjä translitteroi nimen omalla tavallaan, esimerkiksi Mohammed eikä Muhammad, viranomainen voi palauttaa asiakirjan. Kun passikopio annetaan kääntäjälle tilauksen mukana, ongelma ratkeaa. Myös päivämäärät vaativat tarkkuutta: arabiankielisissä asiakirjoissa voi olla islamilaisen kalenterin mukaisia päivämääriä ja hepreankielisissä juutalaisen kalenterin mukaisia.
Arabian ja heprean käännöksen hinta ja valmistusaika
Arabiankielisen yleiskäännöksen sanahinta on yleensä noin 0,15-0,30 €/sana. Heprean käännöksessä hinta on usein 0,20-0,35 €/sana, ja välikielen kautta tehty käännös maksaa enemmän. Virallisen asiakirjakäännöksen, kuten todistuksen tai syntymätodistuksen, hinta alkaa tavallisesti noin 60-120 eurosta sivulta. Lisäksi hintaan voi tulla leimamaksu.
Lyhyt asiakirja valmistuu yleensä 2-5 arkipäivässä. Heprean kohdalla kannattaa varautua pidempään aikaan, jos sopiva kääntäjä on varattu. Taittoa vaativa käyttöohje tai esite vie usein 1-3 viikkoa, koska oikealta vasemmalle kirjoitetun tekstin taitto ja tarkistus ovat oma työvaiheensa. Hinnoittelumallien eroista kerrotaan tarkemmin artikkelissa käännöstoimiston hinnoittelusta.
Arabian tulkkauksessa tuntihinta on yleensä 100-200 €/h, ja minimiveloitus on usein tunti. Simultaanitulkkaukseen arabian ja suomen välillä tulkkeja on Suomessa hyvin vähän. Isoissa konferensseissa käytetään usein englannin kautta tehtävää relétulkkausta.
Yleisimmät virheet arabian ja heprean käännöksissä
Seuraavat virheet toistuvat projektista toiseen:
– Tilaaja lähettää muokattavan tiedoston sijaan skannatun PDF:n, ja taitto joudutaan rakentamaan alusta.
– Kohdemaata ja kohdeyleisöä ei kerrota, jolloin markkinointiteksti voi olla väärällä murteella tai väärällä sävyllä.
– Käännöksen ulkoasua ei tarkista kukaan, joka osaa kieltä, ja peilikuvana olevat taulukot tai katkenneet kirjaimet päätyvät painoon.
– Nimet translitteroidaan eri tavalla kuin passissa.
– Viranomaisen vaatimuksia ei selvitetä etukäteen, ja maksettu käännös ei kelpaa.
Vientiyrityksen kannalta kolmas kohta on kallein. Jos 5 000 kappaleen painos käyttöohjeita joudutaan tekemään uudelleen, painokulut ovat moninkertaiset tarkistuksen hintaan verrattuna.
UKK
Löytyykö Suomesta auktorisoitua heprean kääntäjää?
Auktorisoituja heprean kääntäjiä on hyvin vähän tai ei lainkaan, ja tilanne kannattaa tarkistaa Opetushallituksen rekisteristä. Usein toimivin vaihtoehto on lähtömaassa tehty englanninkielinen käännös, joka on varmennettu apostillella.
Paljonko arabiankielisen todistuksen virallinen käännös maksaa?
Yhden sivun todistuksen käännös maksaa tyypillisesti noin 60-120 €. Hintaan vaikuttavat tekstin määrä, leimat ja kiireellisyys.
Voiko arabian käännöksen tehdä konekäännöksellä ja tarkistuttaa?
Sisäiseen käyttöön se voi riittää. Julkaistavaan, juridiseen tai viralliseen tekstiin tarvitaan ammattikääntäjä, koska nimet, termit ja sukupuolen mukaan taipuvat muodot menevät konekäännöksessä usein väärin.
Ennen kuin tilaat arabian tai heprean käännöksen
Kokenut tilaaja kertoo käännöstoimistolle heti alussa kolme asiaa: kohdemaan, käyttötarkoituksen ja tiedostomuodon. Jos käännöstä tarvitaan viranomaiselle, kannattaa liittää mukaan passikopio ja kysyä vastaanottajalta, mitä he vaativat. Taitettuihin materiaaleihin kannattaa varata erillinen tarkistuskierros, jonka tekee kieltä osaava henkilö. Kääntäjän taustan voi tarkistaa myös Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton (SKTL) jäsenhakemistosta, sillä harvinaisissa kielipareissa tällainen tarkistus on tavallista hyödyllisempi.